Yleistä
Uusi tilintarkastuslaki tuli voimaan 1.7.2007 ja korvasi vanhan 1.1.1995 alkaen voimassa olleen lain. Uuden lain mukaan tilintarkastuksen voi suorittaa ainoastaan auktorisoitu HTM- tai KHT- tarkastaja. Lain vahvistuksen yhteydessä eduskunta rajasi yhdistyksen uuden tilintarkastuslain ulkopuolelle. Lisäksi eduskunta edellytti päätöksessään, että hallitus aloittaa välittömästi yhteistyössä järjestöjen kanssa yhdistysten talouden ja hallinnon tarkastusta koskevien säännösten valmistelun niin, että yhdistyksissä tarkastus voidaan suorittaa sekä yhdistyksen sisäisiä että ulkopuolisia tarpeita varten tarkoituksenmukaisella tavalla. Muutokset yhdistyslakiin vahvistettiin eduskunnassa keväällä 2010 ja muutokset astuvat voimaan 1.9.2010. Toiminnantarkastuksen osalta uusia säädöksi sovelletaan lain voimaan tullessa tai sen jälkeen alkavan tilikauden tarkastukseen.
Suora lakiteksti on esitetty monisteessa kursivoituna.
Milloin yhdistykseen on valittava auktorisoitu tilintarkastaja.
Yhdistykseen (iso yhdistys) on valittava joko HTM- tai KHT-tilintarkastaja, jos vähintään kaksi seuraavista raja-arvosta täyttyy päättyneellä ja sitä edeltäneellä tilikaudella:
- taseen loppusumma yli 100.000,00 euroa
- kokonaistuotot yli 200.000,00 euroa
- palveluksessa keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä
Kokonaistuottoihin ei lasketa yhdistyksen saamia yleisavustuksia.
Mikäli kyseiset rajat eivät ylity (pieni yhdistys), voidaan yhdistykseen valita toiminnantarkastaja/toiminnantarkastajat.
| Yhdistys | Tilintarkastaja | Toiminnantarkastaja |
| Pieni | Vapaaehtoinen | Pakollinen |
| Suuri | Pakollinen | Voidaan valitan tilintarkastajan lisäksi |
Jos yhdistys saa avustuksia, voi avustuksen antaja edellyttää, että myös ns. pieni yhdistys valitsee tilintarkastajan.
Tilintarkastus
Yhdistyslain 38 § Tilintarkastus
Yhdistyksen tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa säädetään.
Toiminnantarkastaja
Yhdistyslain 38 a § Toiminnantarkastus
Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa. Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, on lisäksi valittava varatoiminnantarkastaja, johon sovelletaan, mitä toiminnantarkastajasta säädetään.
Toiminnantarkastajan on oltava luonnollinen henkilö. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajana ei voi olla vajaavaltainen taikka se, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan.
Jos toiminnantarkastajaa ei ole valittu tämän lain tai sääntöjen mukaisesti, aluehallintovirasto määrää ilmoituksesta toiminnantarkastajan noudattaen soveltuvin osin, mitä tilintarkastuslain 9 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään.
Toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa sekä annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. Jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai tätä lakia tai sääntöjä on rikottu, on siitä mainittava tarkastuskertomuksessa.
Yhdistyksen hallituksen velvollisuuteen avustaa toiminnantarkastajaa sekä toiminnantarkastajan läsnäoloon kokouksessa ja salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä tilintarkastuslain 18, 19 ja 26 §:ssä tilintarkastajan osalta säädetään.
Yhdistyslaissa mainitut tilintarkastuslain pykälät on liitetty tekstin loppuun.
Sääntöjen muuttaminen
Lakiin liittyvien voimaantulo- ja soveltamisohjeitten mukaan yhdistyksen ei tarvitse välttämättä muuttaa sääntöjä. Tässä tapauksessa toiminnantarkastajaan sovelletaan mitä voimassaolevissa säännöissä tilintarkastajasta ja tilintarkastuksesta sanotaan.
Vahingonkorvaus
Yhdistyslain 39 § Vahingonkorvausvelvollisuus
Hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä erikseen säädetään.
Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumista kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa säädetään.
Kanne yhdistykselle aiheutetun vahingon korvaamisesta voidaan nostaa yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimessa.
Toiminnantarkastajan vastuu on yhdenmukainen hallituksen jäsen vastuun kanssa. Hän on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttaa.
Tietämättömyydestä aiheutunut vahinko rinnastetaan huolimattomuutteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toiminnantarkastaja ei hallitse tarkastukseen liittyviä tehtäviä tai suorittaa tarkastuksen ylimalkaisesti. Tarkastuksesta hän antaa kuitenkin puhtaan toiminnantarkastuskertomuksen. Jälkeenpäin kuitenkin ilmenee, että yhdistyksen kirjanpidossa ja hallinnossa on ollut väärinkäytöksiä, joiden olisi pitänyt normaalissa toiminnantarkastuksessa tulla ilmi. Yhdistyksellä on tällaisessa tilanteessa mahdollisuus nostaa vahingonkorvauskanne myös toiminnantarkastajaa vastaa.
Yleinen kelpoisuus
Lakivaliokunta toteaa mietinnössään yhdistyslain muuttamisesta toiminnantarkastajan yleisestä kelpoisuudesta mm seuraavaa (kursivoitu teksti):
Valiokunta toteaa säännöksen merkitsevän käytännössä sitä, että pienessä yhdistyksessä toiminnantarkastajaksi ainoana tarkastajana voidaan valita henkilö, jolla on riittävät valmiudet hoitaa hallituksen jäsenen tehtäviä. Sellaisessa pienessä yhdistyksessä, jonka tulot muodostuvat pääosin jäsenmaksuista ja muista jäseniltä kerättävistä maksuista, jolla ei ole päätoimista henkilökuntaa, jolla ei ole muita kuin vähäisiä toimistotiloja eikä muuta merkittävää varallisuutta ja jonka saamien avustusten ehdoissa ei määrätä vaativammasta tilitys- tai tarkastusvelvollisuudesta, toiminnantarkastajaksi voi yleensä ryhtyä henkilö, joka hoitaa oman taloutensa tavanomaisella tavalla ja joka on valmis käyttämään yhdistyksen tarkastukseen riittävästi aikaa.
Suuremmassa yhdistyksessä esimerkiksi arvonlisäverojen, työnantajamaksujen, palkkojen ja avustusten käytön tilityksen tarkastaminen edellyttää yleensä yksityistaloudesta poikkeavien sääntöjen tuntemista, mikä on syytä ottaa huomioon harkittaessa toiminnantarkastajan tehtävän vastaanottamista ja toiminnantarkastajaksi kouluttamista. Valiokunta tähdentää, että ensi sijassa hallitus vastaa yhdistyksen hallinnon järjestämisestä siten, että yhdistys huolehtii lakisääteisistä ja sopimuksiin perustuvista velvoitteistaan. Toiminnantarkastajan tehtävänä on tarkastaa, miten yhdistyksessä on toimittu.
Toiminnantarkastajan esteellisyys
Patentti- ja rekisterihallitus toteaa sivuillaan toiminnantarkastajan esteellisyydestä seuraa (kursivoitu teksti PRH:).
Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajan tulee olla vapaa lausumaan käsityksensä ulkopuolisista tekijöistä riippumatta. Tämän vuoksi toiminnantarkastajana ei voi olla henkilö, joka on osallistunut tarkastuksen kohteena olevan asian käsittelyyn esimerkiksi hallituksen jäsenenä tai toimihenkilönä taikka jotka ovat läheisessä suhteessa tällaiseen henkilöön. Yhdistyksen jäsen voidaan yleensä valita toiminnantarkastajaksi.
Toiminnantarkastajan riippumattomuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös se, mitä sivullinen pitäisi objektiivisena ja puolueettomana toimintana. Riippumattomuutta arvioidaan suhteessa toiminnantarkastajan tehtävään. Vain tehtävän kannalta olennaisesta riippumattomuuden vaarantavasta seikasta seuraa, että henkilö ei saa suorittaa toiminnantarkastusta. Riippumattomuus vaarantuu vastaavan kaltaisissa tilanteissa kuin joissa tilintarkastajan on kieltäydyttävä tai luovuttava toimeksiannosta tai ryhdyttävä riippumattomuuden turvaaviin toimiin. Jos olosuhteet ovat sellaiset, että riippumattomuutta uhkaavia tekijöitä kokonaisuutena arvioiden voidaan pitää merkityksettöminä, ei toiminnantarkastajaksi valittavan tarvitse kieltäytyä tehtävästä tai luopua siitä.
Riippumattomuus saattaa vaarantua esimerkiksi seuraavilla perusteilla:
- toiminnantarkastajalla on muu kuin yhdistyksen päivittäiseen toimintaan liittyvä taloudelliseen toimintaan liittyvä suhde yhdistykseen;
- tarkastettavana on toiminnantarkastajan oma toiminta;
- toiminnantarkastaja toimii oikeudenkäynnissä yhdistyksen puolesta tai sitä vastaan;
- toiminnantarkastajalla on läheinen suhde henkilöön, joka kuuluu yhdistyksen johtoon tai joka on osallistunut toimeksiannon kohteena olevaan asiaan yhdistyksen palveluksessa;
- samassa kirjanpitotoimistossa työskentelevä on tehnyt kirjanpidon ja/tai tilinpäätöksen.
Yleisesti voidaan olettaa toiminnantarkastajan havaitsevan riippumattomuuden vaarantavat tilanteet oma-aloitteisesti ennen ja jälkeen tehtävän vastaanottamista. Pykälän 3 momentin mukaan aluehallintovirasto määrää ilmoituksesta toiminnantarkastajan, jos tarkastajaa ei ole valittu tämän lain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti.
Käytännössä paikallisyhdistystasolla toiminnantarkastajan esteettömyys turvataan hyvin pitkälle, kun muistetaan, ettei tehtävään valita
- hallituksen jäsentä eikä varajäsentä;
- muuta yhdistyksen toimihenkilöä (esim. jaoston vetäjää), joka toiminnassa vaikuttaa yhdistyksen rahankäyttöön;
- edellä mainittujen henkilöitten lähiomaista.
Yhdistyslain 38 a §:ssä mainitut tilintarkastuslain pykälät tai niitten yhdistyksen kannalta olennaiset kohdat
Tilintarkastuslain 9 § Aluehallintoviraston velvollisuus määrätä tilintarkastaja (momentit 3 ja 4)
Ilmoituksen saa edellä tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa tehdä kuka tahansa. Hallitus, siihen verrattava toimielin tai yhtiömies on velvollinen tekemään ilmoituksen, jollei se, jolle tilintarkastajan valitseminen kuuluu, viivytyksettä valitse kelpoisuusehdot täyttävää tilintarkastajaa. Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koske kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä.
Ennen kuin tässä pykälässä tarkoitettu määräys annetaan, on kuultava yhteisön tai säätiön hallitusta, siihen verrattavaa toimielintä tai yhtiömiehiä. Määräys voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. Määräys on voimassa siihen asti, kunnes yhteisölle tai säätiölle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja aluehallintoviraston määräämän tilintarkastajan tilalle. Määräystä ei voida antaa sen jälkeen, kun kyseistä tilikautta koskeva tilinpäätös on vahvistettu ja sitä koskeva päätös on saanut lainvoiman.
Tilintarkastuslain 18 § Yhteisön ja säätiön toimielinten velvollisuus avustaa tilintarkastajaa
Yhtiömiesten tai hallituksen ja toimitusjohtajan taikka vastaavien toimielinten on varattava tilintarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota tilintarkastaja pyytää. Tytäryrityksen yhtiömiehellä, hallituksella ja toimitusjohtajalla tai vastaavalla toimielimellä on sama velvollisuus emoyrityksen tilintarkastajaa kohtaan.
Tilintarkastuslain 19 § Tilintarkastajan läsnäolo yhteisön tai säätiön kokouksessa
Tilintarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yhteisön tai säätiön toimielimen kokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita.
Tilintarkastajan on oltava kokouksessa läsnä, jos käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen.
Tilintarkastajan on yhtiökokouksen tai vastaavan toimielimen pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen aiheuttaisi yhteisölle olennaista haittaa.
Tilintarkastuslain 26 § Tilintarkastajan salassapitovelvollisuus
Tilintarkastaja tai hänen apulaisensa ei saa ilmaista ulkopuoliselle tässä laissa tarkoitettua tehtävää suorittaessaan tietoonsa saamaa seikkaa, ellei 2 momentissa toisin säädetä.
Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan koske seikkaa:
1) josta tilintarkastajan on ilmoitettava tai lausuttava lain nojalla;
2) jonka ilmaisemiseen se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa suostumuksensa;
3) jonka viranomainen, tuomioistuin, tässä laissa tarkoitettu valvontaelin tai muu henkilö on lain perusteella oikeutettu saamaan tietoonsa; tai
4) joka on tullut yleiseen tietoon.
Toiminnantarkastuskertomuksen tarkastajat antavat yhdistyksen jäsenille ja se käsitellään kokouksessa missä tilinpäätös käsitellään. Mahdollisen toiminnantarkastuspöytäkirjan (teksti jäljempänä) tarkastajat antavat yhdistyksen hallitukselle. Pöytäkirjaa ei hallituksen tarvitse viedä yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, jos hallitus ei sitä halua. Toiminnantarkastaja(t) voivat olla läsnä yhdistyksen kokouksessa ja voivat sillä vastata esitettyihin kysymyksiin, jollei kysymys ole sellainen mihin tilintarkastuslain 26 §:n mukaan toiminnantarkastaja(t) ei voi vasta. Yksittäisten jäsen kokouksen ulkopuolella esittämien toiminnantarkastusta koskevien kysymysten suhteen kannattaa tarkoin harkita kannattaako esitettyyn kysymykseen vastata vaikka vastaaminen tilintarkastuslain 26 §:n mukaan olisikin mahdollista.
Talouden tarkastus
Patentti- ja rekisterihallitus toteaa sivuillaan talouden tarkastuksesta seuraa (kursivoitu teksti PRH:).
Käytännössä yhdistyksen toiminnantarkastajan tehtävänä on ensisijassa arvioida yhdistyksen hallinnon järjestämistä, kirjanpidon ja tilinpäätöksen yleistä asianmukaisuutta, johdon saamien etuuksien ja lähipiiritoimien asianmukaisuutta sekä jäsenten yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Toiminnantarkastus suoritetaan yhdistyksen toimintaan nähden riittävässä laajuudessa, ja se koskee lähtökohtaisesti kirjanpidon ja tilinpäätöksen osalta seuraavia seikkoja:
- kirjanpidosta ilmenevät tulot, menot ja rahoituserät kuuluvat yhdistykselle ja voidaan olettaa, että ne on merkitty kattavasti kirjanpitoon,
- tuotot, kulut, varat, oma pääoma, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet ilmenevät olennaisilta osin tilinpäätöksestä ja
- jaksotuksen ja kohdentamisen osalta olennaisimmat tuotto- ja kuluerät on jaksotettu ja kohdennettu olennaisilta osin oikein tilinpäätöksessä.
Yhdistyslaki edellyttää toiminnantarkastajalta taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemusta siinä laajuudessa kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Laskentatoimen tuntemusta ei laissa kuitenkaan vaadita. Vanhassa, myös maallikkotilintarkastajien toimintaa säädellessä tilintarkastuslaissa, tällainen vaatimus oli. Jos talouden tarkastusta pohtii PRH:n esittämien näkemysten pohjalta, on hiemankin isomman yhdistyksen talouden tarkastus melko mahdoton suorittaa, ellei toiminnantarkastajalla ole kirjanpidon perusasiat hallinnassa.
Hallinnon tarkastus
Patentti- ja rekisterihallitus toteaa sivuillaan hallinnon tarkastuksesta seuraa (kursivoitu teksti PRH:).
Hallinnon tarkastus suoritetaan yhdistyksen toimintaan nähden riittävässä laajuudessa. Tarkoituksena on selvittää, onko hallinto yleisesti ottaen asianmukaisesti järjestetty. Tarkastus koskee lähtökohtaisesti seuraavia seikkoja:
- onko yhdistyksen hallinto, kuten toiminnan ohjaus ja seuranta, maksuvalmiuden seuranta, maksujen perintä, laskujen hyväksyminen ja maksatus, kirjanpito, varainhoito ja varojen panttaus, vakuutusten ja lakisääteisten tai sopimusperusteisten velvoitteiden hoito, yhdistyksen informaatiojärjestelmät sekä jäsenluettelon pitäminen, järjestetty hyväksyttävällä tavalla,
- ovatko yhdistyksen johdon palkkiot ja muut etuudet yhdistyksen kokouksen hyväksymien periaatteiden mukaisia sekä sopimukset ja yhdistyksen muut toimet lähipiirin kanssa tavanomaisin ehdoin tehtyjä sekä
- kohdellaanko jäseniä yhdenvertaisesti yhdistyksen toiminnassa.
Toiminnantarkastuskertomus
Patentti- ja rekisterihallitus toteaa sivuillaan hallinnon toiminnantarkastuskertomuksesta seuraa (kursivoitu teksti PRH:).
Toiminnantarkastajan on annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus sille kokoukselle, joka päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta. Tarkastuskertomuksessa on mainittava, mitä tilinpäätöstä se koskee. Jos yhdistyksessä on useita toiminnantarkastajia, he voivat antaa yhteisen kertomuksen. Kertomuksessa on oltava lausunto siitä, sisältääkö tilinpäätös olennaisilta osin yhdistyksen tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen yhteyttä koskevan lausunnon antaminen on yhdistyksen jäsenten kannalta tarpeen, koska he eivät yleensä voi muilla keinoilla varmistua siitä, että tilinpäätös perustuu kirjanpitoon. Lisäksi tarkastuskertomuksessa on huomautettava, jos tarkastuksessa on ilmennyt, että hallituksen jäsen tai toimihenkilö on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan taikka johtoon kuuluva tai toimihenkilö on rikkonut yhdistyslakia tai sääntöjä. Yhdistyslailla tarkoitetaan tässä myös muuta lainsäädäntöä, jonka soveltamisesta yhdistyksen toimintaan yhdistyslaissa säädetään (esim. kirjanpitolaki). Yhdistys voi lisäksi säännöissään tai päätöksellään määrätä tarkastuslausunnon sisällöstä tarkemmin. Toiminnantarkastaja voi antaa kertomuksessaan myös sellaisia muita tehtäväänsä liittyviä tarpeellisia tietoja, joista ei ole haittaa yhdistykselle. Toiminnantarkastajan harkintaa rajoittaa salassapitovelvollisuus (5 momentti).
Vanhan tilintarkastuslain voimassa ollessa myös maallikkotilintarkastajien antamat kertomukset olivat KHT-yhdistyksen standardin mukaiset. Nyt tällaista standardia toiminnantarkastuskertomuksesta ole vaan jokaisen toiminnantarkastuskertomuksen sisältöön vaikuttaa tarkastuskohteen toiminnan tarkoitus ja laajuus.
Monisteen liitteenä on kolme mallia toiminnantarkastuskertomuksista (liitteet 2-4). Kertomuksissa sisällössä on pyritty huomioimaan PRH:n esittämät näkemykset talouden ja hallinnon tarkastuksesta. Ensimmäinen malli on paikallistasolla toimivan suurehkon yhdistyksen tarkastuksesta, toinen keskikokoisen ja kolmas pienen.
Olennaista kertomuksen laadinnassa on, että suoritetuissa toimenpiteissä ei mainita mitään sellaista mitä ei ole tehty ja tarkastushavainnoissa mitään sellaista mitä ei ole havaittu.
Lisää malleja voi etsiä netistä ja jos yhdistys on valtakunnallisen keskusjärjestön jäsen, löytyy järjestön nettisivuilta melko varmasti myös tarkastuskertomuksen malleja.
Tilinpäätösmerkintä
Vaikka yhdistyslaki ei edellytä toiminnantarkastajilta tasekirjaan tehtävää tilinpäätösmerkintää on kuitenkin suositeltavaa, että toiminnantarkastajat myös tällaisen merkinnän tekevät. Tällainen merkintä kirjoitetaan tasekirjaan hallituksen allekirjoitusten perään.
Malli toiminnantarkastusmerkinnästä
Suoritetusta toiminnantarkastuksesta on tänään annettu toiminnantarkastuskertomus.
Vantaalla helmikuun 17. päivänä 2015
Topi Tarkka Toini Terävä
Topi Tarkka Toini Terävä
Pöytäkirja toiminnantarkastuksesta
Jos toiminnantarkastuksessa ilmenee sellaisia virheitä tai puutteita, jotka toiminnantarkastajan mielestä vaativat jatkossa toimintatapojen muutosta, mutta joita hän ei katso tarpeelliseksi mainita toiminnantarkastuskertomuksessa, voi hän laatia tästä erillisen hallitukselle osoitetun pöytäkirjan.
Suositus toiminnantarkastuksen piiriin kuuluvista tarkastuskohteista
Hanki itsellesi yhdistyksen säännöt sekä mahdolliset muut taloudenhoitoon liittyvät ohjesäännöt ja tutustu niihin huolellisesti ennen tarkastuksen suorittamista.
KIRJANPITOJÄRJESTELMÄN JA TALOUSHALLINNON YLEINEN TOIMIVUUS
Onko kirjanpito järjestetty yhdistyksen koko ja toiminnot huomioonottaen järkevällä tavalla. Onko käytetty tilikartta suhteessa yhdistyksen toimintaan järkevä. Onko yhdistyksellä talousohjesääntöä. Miten sisäinen valvonta on järjestetty: onko valittu tositetarkastajat tai seuraako yhdistyksen hallitus tilikauden aikana yhdistyksen taloutta muulla tavalla.
TILINAVAUS
Perustuuko tilinavaus vahvistettuun tilinpäätökseen?
TOSITTEET
Asianmukaisuus: käykö tositteista selville, miten meno liittyy yhdistyksen toimintaan?
Juokseva numerointi.
Onko tositteet asianmukaisesti hyväksytty, jos yhdistyksellä on tällainen hyväksymismenettely käytössään (esim. puheenjohtaja hyväksyy taloudenhoitajan lisäksi menotositteet)?
Pankkien tiliotteiden vastaavuus tilinpäätöksen kanssa.
KÄTEISKASSA
Millaista rahaliikennettä kassakautta kulkee? Olisiko tämäkin rahaliikenne siirrettävissä pankkiin?
Käteiskassa on laskettava. Tarkastusmalli liitteenä (liite 1).
TILIKIRJAT (KIRJAUKSET TILEILLE JA TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTA)
Onko tositteet oikein kirjattu ja miten mahdolliset korjaukset on tehty?
Onko tuloslaskelma ja tase oikein johdettu kirjanpidosta?
Onko ”itsenäisten jaostojen”, vapaa-ajanpaikkojen jne. alakirjanpitoina hoidetut tilikauden tuotot ja kulut sisällytetty yhdistyksen tilinpäätökseen?
Onko kirjanpito oikaistu olennaisilta osiltaan suoriteperusteiseksi?
PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET
Ovatko hallinnolle maksetut palkkiot ja kulukorvaukset yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaiset ja onko verovapaitten matkakulukorvausten maksamisessa noudatettu Verohallinnon määräyksiä?
Onko ennakonpidätykset suoritettu ja tilitetty?
Onko vuosi-ilmoitus toimitettu ja täsmääkö se kirjanpidon kanssa?
TASE-ERITTELY
Vastaavatko tase-erittelyn summat taseen summia ja ovatko summat yhtäpitävät pääkirjan kanssa?
TILINPÄÄTÖKSEN KÄSITTELY HALLITUKSESSA
Onko päätösvaltainen hallitus käsitellyt ja allekirjoittanut tilinpäätöksen? Tilinpäätöksen allekirjoittaa tilinpäätöksen valmistuessa toimessa oleva hallitus (vaikka olisi vaihtunut päivää ennen). Aikaisempi hallitus vastaa kuitenkin oman tilikautensa aikaisesta hallinnosta ja toiminnoista.
TALOUSARVIO
Vertailu tilinpäätökseen.
VUOSI/TOIMINTAKERTOMUS
Mitä vuosi/toimintakertomuksessa sanotaan yhdistyksen taloudesta?
KALUSTOLUETTELO
Onko kalustoluettelo olemassa ja onko siinä mainittu omaisuus yhdistyksen hallussa?
Hyvin pidetyssä kalustoluettelossa tulee näkyä esineen nimi, hankintavuosi, hankintahinta ja arvokkaampien laitteiden sarjanumero. Jos yhdistyksellä ei ole omia toimitiloja, on syytä mainita, kenen halussa esine on.
ARVOPAPERIT
Ovatko arvopaperit yhdistyksen hallussa?
Ovatko arvopaperit asianmukaisesti säilytetty?
VAKUUTUKSET
Ovatko vakuutukset riittävät?
JÄSENREKISTERI JA JÄSENMAKSUJENKANTO
Onko rekisteri ajan tasalla ja suoritetaanko jäsenmaksujenkanto tehokkaasti?
Säilytetäänkö jäsenrekisteritietoja turvaavasti siten, että tietoja käsittelevät ainoastaan siihen oikeutetut toimihenkilöt?
YHDISTYSREKISTERITIEDOT
Ovatko yhdistysrekisteritiedot ajan tasalla (säännöt ja nimenkirjoittajat)?
PÖYTÄKIRJAT
Onko sääntömääräiset kokous pidetty ja niissä käsitelty sääntöjen ja yhdistyslain määräämät asiat sekä onko asioita muutenkin hoidettu sääntöjen ja yhdistyksen edun mukaisesti? Kohdellaanko jäsenistöä päätöksissä ja toiminnassa yhdenvertaisesti?
Onko tehdyt päätökset (ainakin taloutta koskevat) toteutettu?
Onko pöytäkirjat asianmukaisesti allekirjoitettu ja hyväksytty?
KIRJANPITOMATERIAALIN SÄILYTYS
Säilytetäänkö kirjanpitomateriaali lain edellyttämällä tavalla?
Tositteet tule säilyttää kuluvalta ja vähintään kuudelta aiemmalta tilikaudelta. Tuloslaskelma ja tase, päivä- ja pääkirjat sekä tilikartta vähintään kymmeneltä tilikaudelta (kirjanpitolaki 2 luku 10 §).
LIITE 1
KÄTEISKASSAN TARKASTUSLASKELMA
Saldo 31.12. ________
Lisätään tilinpäätöksen jälkeen
tarkastusajankohtaan mennessä
kassaan tulleet tulot ________
Lisätään tilinpäätöksen jälkeen
tarkastusajankohtaan mennessä nostot
pankkitileiltä kassaan ________
Vähennetään tilinpäätöksen jälkeen
tarkastusajankohtaan mennessä
kassasta suoritetut maksut ________
Vähennetään tilinpäätöksen jälkeen
tarkastusajankohtaan mennessä
kassasta pankkitileille tehdyt
talletukset ________
Edelliset yhteensä ________
,
Näin saadun summan tulee vastata kassassa tarkastuspäivänä olevia varoja.
LIITE 2
Toiminnantarkastuskertomus
Yhdistys X ry:n jäsenille
Yhdistyksen hallitus vastaa yhdistyksen hallinnon, kirjanpidon ja varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä. Toiminnantarkastajan tehtävänä on tarkastaa yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa.
Olemme suorittaneet tilikauden 1.1. – 31.12.2014 toiminnantarkastuksen, joka on sisältänyt seuraavat toimenpiteet:
- Olemme tarkastaneet pistokokein yhdistyksen tositteita ja niiden kirjauksia kirjanpitoon. Läpikäytyjen kulutositteiden osalta olemme tarkastaneet, ovatko kulutositteet hyväksytty yhdistyksen hyväksymiskäytännön mukaisesti.
- Olemme tarkastaneet kirjanpidon rahatilien saldojen yhtäpitävyyden pankin tiliotteiden kanssa.
- Olemme tarkastaneet, että tuloslaskelma ja tase on oikein johdettu kirjanpidosta.
- Olemme lukeneet yhdistyksen ja hallituksen kokousten pöytäkirjat.
Suorittamamme tarkastuksen perusteella toteamme seuraavat tarkastushavainnot:
- Tositteet on hyväksytty yhdistyksen hyväksymiskäytännön mukaisesti.
- Kirjanpidosta ilmenevät tulot ja menot kuuluvat yhdistykselle ja ne on merkitty kattavasti kirjanpitoon.
- Oma pääoma ja velat ilmenevät olennaisilta osin tilinpäätöksestä.
- Olennaiset tuotto- ja kuluerät on jaksotettu tilinpäätöksessä oikein.
- Hallituksen jäsenille ja muille luottamushenkilöille maksetut palkkiot ja kulukorvaukset ovat yhdistyksen kokouksen päätösten mukaiset.
Vantaalla helmikuun 17. päivänä 2015
Topi Tarkka Toini Terävä
Topi Tarkka Toini Terävä
LIITE 3
Toiminnantarkastuskertomus
Yhdistys X ry:n jäsenille
Yhdistyksen hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä. Toiminnantarkastajan tehtävänä on tarkastaa yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa.
Olemme suorittaneet alla mainitut tilikauden 1.1. – 31.12.2014 toiminnantarkastukseen liittyvät toimenpiteet.
- Olemme tarkastaneet yhdistyksen tositteet ja pistokokein niiden kirjauksia kirjanpitoon.
- Olemme lukeneet yhdistyksen kokousten ja hallituksen pöytäkirjat.
- Olemme tarkastaneet kirjanpidon pankkitilien saldojen yhtäpitävyyden pankin tiliotteisiin.
- Kassatilin varat 568,20 euroa olivat yhdistyksen kassassa.
Suorittamamme tarkastuksen perusteella toteamme seuraavat tarkastushavainnot:
- Kirjanpidosta ilmenevät tulot ja menot kuuluvat yhdistykselle ja ne on merkitty kattavasti kirjanpitoon.
- Olennaiset tuotto- ja kuluerät on jaksotettu tilinpäätöksessä oikein.
- Hallinnolle maksetut palkkiot ja kulukorvaukset ovat syyskokouksen päätösten mukaiset.
Vantaalla helmikuun 17. päivänä 2015
Topi Tarkka Toini Terävä
Topi Tarkka Toini Terävä
LIITE 4
Toiminnantarkastuskertomus
Yhdistys X ry:n jäsenille
Yhdistyksen hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä. Toiminnantarkastajan tehtävänä on tarkastaa yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa.
Olen suorittanut alla mainitut tilikauden 1.1. – 31.12.2014 toiminnantarkastukseen liittyvät toimenpiteet:
- Olen tarkastanut yhdistyksen tositteet ja niiden kirjaukset kirjanpitoon.
- Olen tarkastanut kirjanpidon pankkitilin saldon yhtäpitävyyden pankin tiliotteeseen.
Suorittamani tarkastuksen perusteella totean seuraava.:
- Kirjanpidosta ilmenevät tulot ja menot kuuluvat yhdistykselle ja ne on merkitty kattavasti kirjanpitoon.
Vantaalla maaliskuun 8. päivänä 2015
Topi Tarkka